Partionalle

Lumet lähti poukkoilevan talven jälkeen. Ei enää yölläkään mene pakkaselle kun alkaa olla jo lämmintä. Aurinko kuivaa maaston ruskeaksi ja rasahtelevan rutikuivaksi, maastopaloille alttiiksi. Jokunen viikko vielä ja lehtien silmut alkavat purskahdella auki. Viikonlopun retkellä näin pitkästä aikaa elävän kyyn keräämässä auringosta lämpöä. Edellisestä onkin aikaa. Lämpimämmällä käärme varmaan aistisi raskaiden saappaiden töminän jo kauempaa ja luikahtaisi piiloon kivenkoloon. Olisi sillä tuossakin ollut pakopaikka heti hollilla. Ei katsonut kameraan vaan oli jäänyt lataamaan virtaa pää kohti kuurupiiloa. Laulurastaan erotti äänestä jo kaukaa. Kesti vain tovin paikantaa minkä puun latvassa oli istumassa. Olisi kompakteille kiikareille tarve jotta linnut löytyisivät helpommin. Mustarastaiden touhuja on aina hauska seurata. Pompottelevat tasajalkaa maassa ja pöyhivät nokalla kuivien lehtien alta hyönteisiä. Ovat kai tottuneita ihmisiin kun riittää lyhyt turvaväli ja pieni pälyi...

Vuoden ensimmäinen täysikuu tammikuun alussa jäi näkymättä pilvisyyden takia. Nyt oli helmikuun alussa Runebergin päivän vastaisena yönä oikein kirkas sää ja hieno täysikuu. Pakkanen kiristyi yöllä ja meren jäästä kuului monenlaista ritinää ja pauketta sekä semmoista matalaa kumeaa ääntä. Rohkealle olisi ollut hyvät luistelukelit, kun monen lauhan jakson jäljestä jää oli paljas ja lunta vain paikoin. Ei lunta maallakaan ole kuin hyvin ohuelti. Paksummin vain niissä kohdin mihin tuuli on kinostannut enemmän. Tiaisilla on selvästi pidentyneinä päivinä jo melko kova meno. Saunapuita pilkkoessa sai kuunnella käpytikan nakutusta. Hippiäinen vihelteli oksistossa myös, mutta siitä on vaikea saada kunnon kuvaa, nopealiikkeinen ja pieni kun on. Kunnon puukiukaasta lähtee eri hyvät löylyt. Pari pesällistä alkuun ja sitten muutama puu lisää tarvittaessa. Mukavaa ilman turhaa kiirettä.

Tänä vuonna tuli ensilumi vähän aikaisemmin. Ei sitä vielä ole ihan yhtä paljon kuin kuvassa viime tammikuussa, mutta onpahan kumminkin. Muistiinpanoista vanha haiku näin talven alkajaisiksi. Löysin hangesta Mahtavat saappaan jäljet Varmaan iso mies

Saappaassa vettä Kuljin liian syvältä Silti mukavaa

Helteisen kesän päätteeksi saatiin vielä pari hautovaa päivää elokuun loppuun. Kuun vaihteessa ilmojen pitäisi jäähtyä sikäli kuin ennusteet toteutuvat — onhan tänne etelään ollut monesti luvassa sateitakin, mutta vettä on langennut melkeinpä kaikkialle muualle kuin pääkaupunkiseudulle. Yöllä sentään on jo viilempää kun päivät ovat lyhemmät. Auringon nousun aikaan kasteisena kimaltavat hämähäkin seitit ovat eri hieno näky. Lintujen syysmuutto on paraikaa käynnissä. Puiduilla viljapelloilla näkee sumuisina aamuina melkoisen isoja hanhiparvia. Jos lajien tunnistaminen ei aivan pieleen mennyt niin näyttäisi että meri-, valkoposki- ja kanadanhanhet viihtyvät helposti keskenään ja kurjetkin näyttävät kelpaavan seuraan. Kyyhkyt ja varikset sen sijaan vaikuttavat hengailevan omissa porukoissaan. Aamutuimaan istuskelin kalliolla seuraamassa tikan puuhia ja odottelin josko viereiselle pellolle laskeutuisi isompia lintuja. Hiljaisuuden rikkoi omituinen aivastukselt...

Heinäkuun alussa tuli vietettyä Kuusamossa muutama päivä. Retkeilyhommien kannalta ei paras mahdollinen aika vuodesta. Sääskiä aivan perkeleesti ja vitun isoja paarmoja. Lintupaikoillakaan ei paljoa näkynyt kun juhannukseen mennessä suurin osa saanee pesinnän valmiiksi ja jatkavat muuttomatkojaan. Muutaman onnistuneen kuvan sain kumminkin muistoksi. Riisitunturin polun kupeessa kelon nokkaan seisahti hetkeksi leppälintu. Oivangin kosteikolla ei sääskien, kärpästen ja paarmojen lisäksi ollut kuin yksi valkoviklo. Siitä ei tullut kuin hädintuskin tunnistettava kuva. Kosteikolle on rakennettu jokunen vuosi sitten asiallinen kaksitasoinen lintutorni. Alemmaltakin näkee ja voi olla sateelta suojassa. Jätärin tornilla näkyi lähinnä puolisukeltajia, haapana poikineen ja telkkiä. Vasaralahden tornilla oli etupäässä naurulokkeja ja yksi keltavästäräkki joka ei malttanut istua aloillaan. Maastossa taisi olla koppelo poikineen mutta se paineli kameran ulottumattomiin samalla kun sääsket hu...