Helteisen kesĂ€n pÀÀtteeksi saatiin vielĂ€ pari hautovaa pĂ€ivÀÀ elokuun loppuun. Kuun vaihteessa ilmojen pitĂ€isi jÀÀhtyĂ€ sikĂ€li kuin ennusteet toteutuvat — onhan tĂ€nne etelÀÀn ollut monesti luvassa sateitakin, mutta vettĂ€ on langennut melkeinpĂ€ kaikkialle muualle kuin pÀÀkaupunkiseudulle. YöllĂ€ sentÀÀn on jo viilempÀÀ kun pĂ€ivĂ€t ovat lyhemmĂ€t. Auringon nousun aikaan kasteisena kimaltavat hĂ€mĂ€hĂ€kin seitit ovat eri hieno nĂ€ky. Lintujen syysmuutto on paraikaa kĂ€ynnissĂ€. Puiduilla viljapelloilla nĂ€kee sumuisina aamuina melkoisen isoja hanhiparvia. Jos lajien tunnistaminen ei aivan pieleen mennyt niin nĂ€yttĂ€isi ettĂ€ meri-, valkoposki- ja kanadanhanhet viihtyvĂ€t helposti keskenÀÀn ja kurjetkin nĂ€yttĂ€vĂ€t kelpaavan seuraan. Kyyhkyt ja varikset sen sijaan vaikuttavat hengailevan omissa porukoissaan. Aamutuimaan istuskelin kalliolla seuraamassa tikan puuhia ja odottelin josko viereiselle pellolle laskeutuisi isompia lintuja. Hiljaisuuden rikkoi omituinen aivastukselt...